Savikiekko ja savikiekon heitin

Savikiekko ja sen rakenne

 Olen monesti sivunnut savikiekkoja näissä teksteissä ja ajattelin näyttää tämmöisen lähempää niille lukijoille, jotka eivät syystä tai toisesta tämmöistä ole päässeet pitämään käsissä. Esimerkiksi isoilla radoilla maalialueelle ei ole mitään asiaa ja kiekot ovat visusti vain rataa huoltavien henkilöiden takana (mitä nyt ampumakouluttajat näitä käyttävät toisinaan demo välineinä niissäkin). Mainittakoon, että kiekko painaa aika tarkalleen 105 grammaa ja halkaisija on 110 mm. Eli tutummin 11 cm.

Savikiekko itsessäänhän tulee vastaan monissa eri muodoissa ja Sportingissa taitaa olla peräti kymmenen eri käyttötarkoitukseen suunniteltua kiekkoa. Teknikot ja insinöörit ovat lisäksi suunnitelleet aimo liudan laitteita, joilla kiekkoja voi nakata mitä mielenkiintoisempiin suuntiin. Niin maata pitkin vieriviä kuin lentäviä.

Olipa kiekon suunta mikä tahansa, karu tosiasia on, että kiekkoon kohdistuu uskomattoman paljon voimaa sen lyhyen eliniän aikana. Tarkoituksena toki, että kiekko ei rikkoudu pienestä tönäisystä, vaan vasta kun haulit tavoittavat sen.

Monesti omien ammunojen jäljiltä ehjäksi jääneitä kiekkoja kerätessäni olen todennut, että kiekossa on parhaillaan neljä aivan selvää haulin osumaa ja toisinaan jopa pieni pala helmasta on rikkoutunut. Mutta se ei ole riittänyt rikkomaan kiekkoa selkeästi. Eikä olisi auttanut, vaikka olisi ollut pölykiekkoja, finaalikiekkoja, mitä nimiä tällä pölyhirviöllä nyt onkaan.

Yksittäinen savikiekko (Super Star)

Savikiekon pohja (Super Star)

Kolme savikiekkoa kasassa (Super Star)

Kuten näistä kuvista voi nähdä, on yksittäinen savikiekko lähes tulkoon lautasen näköinen. Ja savikiekon lakipisteessä oleva kuppi tarjoaa mitä mahtavimman "kapselin" pölylle, jos sitä halutaan käyttää. Tämä lienee yksi yleisimmistä tavoista säilöä pöly kiekkoon ilman, että ulkoiset mitat muuttuvat. Pölykiekossa on useimmiten tämä lakipiste peitetty tarralla. Ja yllättäen näissä tarroissa tapaa monesti kiekon valmistajan nimen. Pöly itsessään on liitua/kalkkia, joka on värjätty sopivalla värillä.

Tämän päivän kiekkojen valmistusmateriaalista en ole enää varma, mutta jossakin välissä puhuttiin, että ne olisivat pääosin kalkkia ja pikeä. Sisuksistaan ne yleensä kuitenkin ovat mustia. Kuten yleensä myös linjastolta tullessaan.

Super Star pölykiekko

Automaattiheihin

Automaattiheitin on periaatteessa puoliautomaattinen kapistus. Laite siirtyy lepotilaan kiekon lähdettyä, josta moottori sen virittää. Eli laitos tarvitsee sähköä toimiakseen. Makasiini vetää näissä vehkeissä noin 250 kiekkoa, joillakin radoilla olen nähnyt noin 500 kiekon makasiineilla olevia laitteita. Aikoinaan kun olin itsekkin valvojana ammunnoissa, saatoin laittaa kiekkoja makasiinin ylikin, eikä häiriöitä esiintynyt. Mutta tähän on harvoin tarvetta. Lähinnä joissakin päivän kestävissä kilpailuissa, ja niissäkin käydään sarjojen välillä laitteita lataamassa.

Sellainen käytännön vihje, joka ei syystä tai toisesta tunnu läheskään kaikilla olevan tiedossa, niin kun lataatte tämmöiseen heittimeen kiekkoja suoraan paketista, ihan sama kenen valmistamia kiekkoja ne ovat, heilauttakaa ottamaanne pinoa sivuttain siten, että tunnette kiekkojen selkeästi irtoavan toisistaan. Tässä on valitettavan usein syy, miksi kiekot rikkoutuvat heittimessä. Ja yllättäen, jos alatte laskemaan syöttöhäiriötä ruutupaperille tyyliin "lähti, lähti, lähti, lähti, lähti, rikki, rikki, lähti, lähti,lähti, lähti, lähti, lähti, lähti, rikki, rikki, lähti, lähti........". Keksittekö mitä tapahtuu? Minulle ainakin tulee mieleen, että kahdessa peräkkäisessä makasiinin tornissa ovat kiekot jumiutuneet toisiinsa. Oli syynä sitten, että heitintornin luukku on ollut auki ja vettä on roiskunut kiekkoihin tai mikä tahansa, niin minä kävisin sarjojen välissä irroittamassa kiekot toisistaan.On toki mahdollista, että kiekkoja ei ole kuin se pari yhdessä, mutta eräänkin kerran kun olin radalla vuosia sitten, niin sama sekvenssi toistui ja silloin yksi torni oli täynnä jumiutuneita kiekkoja. Tällöin kiekko ei laskeudu heittimeen oikein vaan usein rikkoutuu jo pudotessaan heittovarren eteen. Ja tästä lentävät sirpaleet voivat paitsi aiheuttaa vaaraa tornissa oleville henkilöille (huom! siellä ei pitäisi siis olla, mutta..) ja jos muita kiekkoja on varastoitu lähistölle, saattavat sirpaleet lävistää pahvilaatikon ja rikkoa paketissa olevia.

Lisäksi sirpaleet saattavat jäädä lautaselle ja uuden kiekon laskeutuessa niiden päälle, rikkoutuu sekin lähdössä.

Tässä omia havaintoja. Ei siis pahalla taaskaan kenellekkään, eihän :)

Nasta -automaattiheitin vuodelta 70..80 (arvio)

Käsiheitin

Sitten lisäksi kaikille peltoammuskelijoille tuttu käsiheitin. Yksi parhaista malleista, joita itse tiedän. Tähän oli joskus myynnissä teline, josta saattoi siis laukaista tämän narusta vetämällä, mutta näitä telineitä en nähnyt kuin yhden vuoden ajan myynnissä. Olisiko ollut floppi, kuka tietää. Heitin maksaa hurjat 5 euroa, joskus jopa vähemmän, joskus enemmän. Mutta yleisesti noin vitosen luokkaa.

Mitä tuossa parina kertana kavereiden kanssa kokeiltiin ja tehtiin jäynää 1 ja 7 paikalla ampuvalle toiselle kaverille, niin pienellä harjaantumisella tällä saa kiekon lähtemään itse asiassa aikalailla samaa vauhtia kuin mitä Skeet heittimestä lähtee.

Ilme oli kieltämättä jonkun kerran hyvän näköinen, kun ampuja näkeekin (siis selän takaa) lähtevän kaksi kiekkoa. Toisella kerralla ko henkilö osasi tätä jo odottaa ja ampuikin molemmat :) Pisteet siitä hänelle.

Sellainen muistutus vielä, että kiekko painaa aika tarkalleen 105 grammaa ja heittimestä lähtiessään nopeutta on lähteistä vaihdellen 80...140 km/h luokkaa. Lentävä kiekko voi aiheuttaa todellista tuhoa, jos sen eteen joutuu. Tästä syystä etenkin B-tornilla (matala) ammuttaessa tornin edestä, tulee kiinnittää huomiota esim. puoliautomaatti/pummppuhaulikon heittämien hylsyjen poiminnassa, että kun heitin on päällä, jättäkää hylsyt. Jos heitin lähettää kiekon syystä tai toisesta, se lähtee ja lujaa. Ja ohimoon tullessan tikki tai kaksi ei varmasti riitä.

Kenties paras malli käsiheittimestä. Sopii sekä oikea, että vasenkätisille.

Tässäpä tämmöinen pieni läjäys tällä kertaa.