Viimeisiä kerroksia viedään

Tervehdys jälleen.

Peräprojekti hyppäsi jälleen seuraaville urille. Seuraavaksi olisi luvassa lukituspultin kolon ( uran, miksi sitä nyt haluamiaan kutsua) jyrsiminen. Tämän jälkeen perään laminoidaan viimeiset kerrokset ja leikataan perä tärkeään muotoon.

Minulla ei ole itsellä yläjyrsintä joten joudun joko naputtelemaan taltalla, hiomaan dremelillä tai soveltamaan jotakin.

Kuten kuvasta näkyy, käyryyttää on tullut jonkin verran. Ja tähän hengenvetoon täytyy heti todeta että jos joku muu alkaa samaa projektia tekemään, osta näitä ruuvattavia liimapuristimia kahdeksan kappaletta. Noilla pikapuristimilla menee hermot ja tiukalle puristettaessa kun puristi vielä sattuu hajoamaan niin hyvä ettei sälöt (puristimesta) lentäneet silmään. Rikkoutunut puristin näkyy itse asiassa taustalla.

Toisekseen suuri määrä puristimesta auttaa puristamaan tasaisesti. Kun puristimesta lähtee lisäämään tärkeimmästä päästä, eli mihin lukkorunko tulee, pitää reunojen laminaatissa ja lukkorungon välissä olla suoria. Muuten väliin jää ilmaa ja liitos tulee halkeaman. Itse suoristina uudet vaneri höylällä. Ihan perinteinen vanhan ajan höylä. Lukkorungon osat olivat suoria. Olisiko sitä tehdessä ennakoinut (kerrankin) ja höylännyt valmiiksi.

Jos puristinten väliin jää liian iso rako, lähtee laminaatti kupruilemaan. Ja tämä tietää taas ilmaa väliin. Ja ongelmia. Eli paljon puristimesta. Ja hyvää liimaa. Jos aselain säätäjän olisi ollut masokisti, hän olisi laittanut harrastuneisuuden edellytykseksi että jokaisen tulee tehdä oma perä aseeseen. Mutta onneksi nyt selviää ratakäynneillä :)

Kunhan saan kolon aikaiseksi niin kerron millä sen tein ja miten onnistui. Muuten tässä tulee nyt taas pakollinen tauko hetkeksi. Mutta ajattelin teitä kiusata muunlaisia päivityksiä.