Kylmäharjoittelua ja nostoja

Kylmäharjoittelu - paras tapa päästä sinuksi aseen kanssa

Tämä vuosi on jo pitkällä ja moni haulikkorata on jo avannut ovensa. Tätä silmällä pitäen kaivelin uskollisen Tikkani taas kaapista ja työntelin säilytysöljyt pois piipusta ja laitoin uudet sisälle. Tässä samalla ruuvasin vanhan ja alkuperäisen perän paikoikoilleen, autotalli on sen verran täynnä muuttotavaraa että en uskalla naisvihan nimissä siellä alkaa pölyävää puuta ihan heti työstämään.

Tässä vaiheessa on hyvä palauttaa taas mieleen että yksi haulikkoammunnan tärkeimmistä kulmakivistä on oikeaoppinen nosto. Jos nosto ei onnistu, ei tule onnistumaan laukauskaan. Tämän takia ampujan ja aseen pitäisi olla yhtä, kuten miekan ja samurain japanilaisissa tarinoissa.

Jos ajatellaan tornista lähtevää kiekkoa, monesti suuntima otetaan luukulle päin. Piippu on luukun suuta kohti, mutta piippu ei saa olla liian korkealla, mutta ei liian matalallakaan. Periaatteessa ideaalisin nosto olisi, missä piipun päässä oleva jyvä kulkisi mieleen piirtynyttä tähtäysviivaa pitkin, josta sitten lähdettäisiin sitä haluttua ennakkoa hakemaan ja samalla nostettaisiin ase olkapäälle. Tämä on tässä vaiheessa taas helppo sanoa, mutta vasta-alkajalle ja harjoittelevalle tulemalle mestarin alulle se ei ole itsestään selvyys.

Jos autotallin seinässä on tilaa, sinne voisi tieten vetää mustat teipit, joita pitkin kylmäharjoitusta voisi tehdä.  Tämä olisi itse asiassa sikäli aivan loistava ajatus myös oikeille ampumaradoille, jos katsotaan kiekkoa takaviistosta tai sivusta, piste ei itse asiassa kiekon edessä muutu. Ja tämän takia tämä ehkä jopa auttaisi radalle saapuvia aloittelijoita hahmottamaan paremmin missä kohdassa se ideaalinen ennakko on.

Edellisessä paikassa asuessani ja radalla useamman kerran viikossa vieraillessani otin jonkin kerran aksi ongenvapaa mukaan. Nämä sai juntattua vanhoilla aitatolpilla maahan pystyyn, josta sitten yritin mieltää tähtäyspistettä (tennispallo vavan päässä) kiekkoon (vapa jonka päähän oli teipattu savikiekko). Ja tämä auttoi ennakon hahmottamisessa. Mutta tässä itse asiassa kun aloin vanhoja kirjoituksiani selaamaan, en tätä kirjoitusta mistään löytänyt. Eli lienee syytä tehdä siis uusi. Niin hyvin kun siihen silloin ne paikkakohtaiset ennakot ja kuvat yritinkin piirtää.

Tiedättekö, tämmöinen harmittaa aina. Ja kun sen tekstin eteen niin paljon vielä aikaa käytin. Mutta yrittäkää ymmärtää, ei tämä aina helppoa ole. Etenkin kun olen taas lähdössä kuukaudeksi ulkomaan komennukselle.