Kuluneen viikon aikana olen ihmetellyt joissakin haulikko-oppaissa olleita ohjeita jalkojen asennosta ampumapaikoilla. Tänään koin asiassa itse asiassa ensimmäisen "ahaa" elämyksen.
Oppaat neuvovat seisomaan haara-asennossa, jota olen ihmetellyt tovin. Minusta luonnollisempi asento muistuttaa asentoa, jossa ikään kuin vetäisi kevyesti köyttä. Eli paino minun tapauksessa vasemmalla jalalla ja jalkoterän ovat noin 45 asteen kulmassa toisiinsa nähden ja etukeno muistuttaa UKK:n kävelytyyliä.
Muun muassa Remingtonin opas neuvoo seisomaan haara-asennossa. Ja jos jos jalkojen väliin laitettaisiin viiva, osoittaisi viiva kohtaa, johon kiekko on tarkoitus ampua. Ja vasemman jalan kärki ja oikean jalan kanta olisivat tällä viivalla. Hetken seisoskelun ja nostoharjoitusten jälkeen totean, että ei juma, tämähän itse asiassa tuntuu suhteellisen luonnolliselta asennolta. Ja tätähän on pakko käydä kokeilemassa käsiheitin radalla.
Tähän ahaa-elämykseen liittyen totean, että asento on aivan loistava, eikä etukenoa tarvitse ottaa läheskään niin paljon. Lisäksi aseen nosto sujuu paljon paremmin.
Panoksista täytyy todeta, että se,mitä kokeilin kolmea eri lajia peräkkäin, niin näissä on eroa. S&B Gold metal, Gyttorp Lead Max ja Armusa Skeet. Jokainen tuntuu erilaiselta. Siinä missä S&B ja Gyttorp ovat minun tuntemusteni mukaan ns "pehmeitä" panoksia, eivätkä muodosta rekyyliä juurikaan ja käyvät muutenkin pehmeästi, niin Armusan panoksilla rekyyli tuntui huomattavasti suuremmalta ja potkusta saattoi päätellä mikä panos piipussa oli. Tämä siis kun sokkona otti taskusta sekapanoksia ja latasi molemmat piiput täyteen. Gyttorpin ja S&B:n välillä eroa ei pystynyt havaitsemaan, mutta Armusa erosi selkeästi kahdesta edellisestä.
50 panosta Armusaa myöhemmin, ei rekyyli enää häirinnyt. Jos muita panoksia olisi ollut vielä jäljellä, veikkaisin, että nämä olisi pystynyt erottamaan panosten joukosta. Rekyyliin sain tuossa sellaisen vihjeen kaverilta, joka oli kesän aikana tuttu näky radalla. Kuulema aseen perän sovitetta olisi hyvä parantaa. Tai oikeammin perälevyn kulmaa. Tällä kuulema voi vaikuttaa siihen, mihin suuntaan ase pyrkii laukauksen jälkeen. Muistaakseni ohje oli, että jos ase nousee ylöspäin, pitäisi tukin yläkulmaa pidentää ja jos ase pyrkii alaspäin, niin tulisi alakulmaa pidentää. Otanpa siis prikkoja ja meisselin mukaan seuraavalla kerralla ja kokeilen vielä hienosäätää perälevyä.
Nostoharjoittelun ja kahvakuulan pyörittely alkavat lisäksi näkymään aseen hallinnassa. Vasen käsi on huomattavasti vakaampi, vaikka en pisteistä nyt ampunutkaan. Yritän saada aikaa automaattiradalle ja kokeilla siellä käytännössä miten tekniikkaharjoitukset vaikuttavat. Lisäksi uusien panosten kuvio kiinnostaisi, vaikka sillä ei tällä tasolla merkitystä juuri olekkaan.
Edit: Perälevyn säädöstä vinkkiä kuultu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti