keskiviikko 27. elokuuta 2014

Päivän kovapanosammunnat

Tälle päivälle kävi tuuri ja sain kuin sainkin lainaan automaattiradan avaimet. Tästä innostuneena kohti rataa, 250 latinkia ja öljytty haulikko takakontissa.

125 laukausta myöhemmin...
Ensimmäisenä täytyy todeta, että kun ammuskelun päättymisestä on kulunut kaksi tuntia, ovat korvat suorastaan tulessa. Aivan hullunlainen kuumotus ja pulssi tuntuu kuin viimeistä päivää. Mistäs tämä olikaan varma merkki? Niskajumista? Aivan. Kuulosuojauksen pettämisestä.

Vaikka mielestäni minulla olivat kuulosuojaimet päässä, olisiko suojalasien sanka mahdollisesti raottanut suojainta niin, että ääni on päässyt "tunkeutumaan" kuppisuojaimen sisään.. Vaikka tätä en huomannu missään vaiheessa ammuntaa. Seuraavalla kerralla siis tuplasuojaus, eli korvatulpat taskusta korviin.

Radalla tuli tänään vettä paikoitellen kuin saavista kaataen. Etenkin ensimmäiset kaksi kierrosta tekniikan harjoittelua olivat suhteellisen vetiset. Seuraavat kaksi kierrosta alkoivat jo seljetä ja viidennellä satsilla pääsinkin ampumaan tätä virallista Skeettiä jo ilman irtopisaroita. Tuloksena säälittävät 10 rikkoutunutta kiekkoa. (=PALJON harjoitusta ja tekniikan opettelua)

Jalkojen asennosta

Kuten aikaisemmassa kirjoitelmassa olikin maininta jalkojen asennosta, suosittelevat jotkut kirjat jalkojen asennoksi tasaista haara-asentoa ja joku on jopa ilmoittanut, että 60% painosta etummaiselle jalalle kiitos. Tämä asento on kieltämättä hyvä, sitä ei käy kiistäminen. Ja käännökset ovat aivan eri luokkaa kuin aikaisemmin.

Kirjan mukainen asento, ampumasuunta siis kiekonpalan suuntaan.

Tästä asennosta lähdettiin. Tämäkin asento toimii, mutta siitä puuttuu jotakin. Etukenoa tulee otettua huomattavasti liikaa tässä asennossa.

Aseen tähtäystekniikasta

Monissa kirjasissa on esitetty kolme eri tekniikkaa. Eli eteennosto, swingi ja kolmannelle en edes suomalaista vastinetta löytänyt. Mutta näitä kahta ensimmäistä allekirjoittanut on kokeillut. Swingin idea on selvä, mutta kiekkoja en vaan saa rikki. Ne, mitkä rikkoutuvat, ovat totaalirikkoja, eli ei mikään sivuosuma. Mutta en vaan saa sitä toimimaan. Harjoituksen puutetta? En tiedä. Pitäisi leveä paperi laittaa ja kokeilla swingin kuviota siihen, niin josko se aukeaisi.

Eteennostoa olen harjoittanut hyvällä menestyksellä, mutta vasen silmä tuottaa päänvaivaa. Se sattuu olemaan se ns dominoiva ja tämä näkyy toiseen suuntaan rikkoutuvina kiekkoina, mutta toiseen suuntaan lentävät eivät säry, jos vasenta silmä ei sulje.

Jatkoa..

Tästä jatkuu seuraavalla viikolla. Paremmalla kuulosuojauksella ja tekniikan hionnalla. Ase onkin jo paksussa öljyssä, mutta tukkiöljyä en löytänyt. Sitä alkavat puupinnat huutamaan. Etenkin tämänpäiväisen sadepesun jäljiltä.

Tuossa isäntä antoi vinkin öljytyn aseen säilyttämisestä piippu alaspäin. Ei noki-lika-moska valu laukaisukoneistoon. Asekaapin pohjalla ollut paperi puhuu puolestaan, täynnä mustaa *askaa. (Anticorrol on kellertävää, melkein kirkasta pullosta otettuna). Eli vastedeskin säilytän aseeni piiput alaspäin. Tai irrallaan rungosta.

Edit: Tarkistettu tuloskortti uudelleen. 10 kiekkoa meni rikki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti