Osumia ja huteja - Panoksilla paremmaksi? Vaiko ei..
Joskus tulee ihmetelleensä, kun saatavilla on erikseen Trap ja Skeet panoksia. Mikä ero näiden välillä oikeasti on? Jossakin vihkosessa oli maininta, että Trap panoksissa olisi lyijylataus 26 grammaa sen Skeetin 24 grammaan sijaan. Jos pakkaa vielä haluaa sekoittaa, näkyy joillakin valmistajilla olevan jopa 32 grammaisia panoksia ja paketissa lukee Skeet - eli mitä ostan kun haluan panoksia, jotka käyvät myös kilpailuihin?
Latauksia näkyy kyllä olevan saataville erilaisia, mutta Suomen ampumaurheiluliiton säännöissä (H/2013-2) on erikseen määritelty suurimman sallitun haulilatauksen kooksi 24,5 grammaa. Ero Trap ja Skeet panosten välillä näyttäisi siis olevan lähinnä haulien halkaisijassa. Näissäkin säännöissä sanotaan haulikooksi "enintään 2,6mm" ja että haulien on oltava pyöreitä. Huomatkaa sana enintään. Se ei automaattisesti tarkoita että jokainen hauli on halkaisijaltaan sitä, mitä pakkauksessa lukee, jos avaatte panoksen ja mittaatte tönärille (mauseri, työntömitta) haulien halkaisijoita. Tuo enintään tarkoittaa että tuota isompia hauleja ei latauksesta saisi löytyä.
Kyselin hetkisen Trap ja Skeet latauksista kokeneemmilta ampujilta ja sain selityksen Skeet ja Trap panosten eroon. Ero oli siis tosiaan oikeastaan ainoastaan haulikoossa. Moni Skeet lataus on kokoa 9, eli enintään 2,0 mm ja Trap lataukset ovat kokoa 7, eli 2,5 mm. Mutta näköjään panoksen kyljestä saa katsoa tarkemmat tietot, jos haluaa varmistua mitä ostaa. Allekirjoittaneeltakin löytyi hyllystä latauksia, joissa luki kokona 9 ja alla teksti 2,4mm.
Selitys haulikoolle oli loppujen lopuksi todella looginen. Trapissa kiekko lentää hermotonta kyytiä poispäin ja sen rikkominen on luonnollisesti vaikeampaa koska haulien nopeus hidastoo todella nopeasti. Tästä syystä Trapissa käytettävä hauli on suurempi, että se riittäisi rikkomaan kiekon. Eli mitä isompi hauli, sitä enemmän energiaa siihen varastoituu samalla nopeudella.
Pelkkä haulikokohan ei Trapissa tietysti itsestään riitä, vaan tässä vaiheessa tulevat supistajat mukaan. Monissa oppaissa on maininta puolisuppeasta (eli 1/2 suppea) ja 3/4 suppeasta supistajasta. Ja näillä hauliparven tiheys on vielä sitä luokkaa, että osumat riittävät rikkomaan kiekon.
Skeetissä taas sylinterimäinen eli suora supistaja riittää. Mutta tästäkin on olemassa valmistajien omia variaatioita, jotka täyttävät lajin vaatimukset. Monesti tässä supistajassa lukee SK, eli Skeet. Jos valmistajien tietoja katsoo, on se joko täysin suora sylinteri tai jotakin sylinterin ja parannetun sylinterin väliltä.
Supistajilla väliä, totta vai tarua
Joskus olen kuullut sanottavan ettei supistajilla ole väliä. Niin tai näin, testasin tätä teoriaa käytännössä Trap radalla ja ampuessani Trappia 1/2 ja 3/4 supistajilla (noin puolet toisella ja puolet toisella supistajalla, piipun vaihdoin kesken sarjan). Skeet panoksilla, sain alas 12 kiekkoa. Mutta vaihtaessani supistajat seuraavaa sarjaa varten sylinteriksi, uskokaa tai älkää, niin ainoastaan yksi kiekko meno rikki. Ja tästäkin irtosi pari palasta, eli erittäin huono rikkoutuminen.
Syy eroon voi toki olla ampujassakin, mutta näin tramaattista pudotusta en usko kahden sarjan välillä tapahtuvan.
Huom! Supistajien vaihto kilpailussa kesken sarjan on kielletty.Sääntökirja ei ota kantaa muuhun kuin supistajan vaihtoon, se ei kerro saako esim piippua vaihtaa ketken sarjan. Mutta äkkiseltään olettaisi että se lasketaan supistajan vaihdoksi.
Näin ollen väittäisin, että jos joskus olette menossa jonkun lupaavan ampujanalun kanssa radalle ja suuntaatte Trap radalle: Jos kiekot eivät mene rikki, vika voi olla 100% varmasti myös aseen kokoonpanossa. Eli tarkistakaa supistajat :) Ei tule suru pöksyyn aloittelijalle ennen kuin ilo kerkeää edes alkamaan.
Supistajista voisi vääntää kättä pitkäänkin, mutta makuasioista ei sovi kiistellä. Nämä ovat vain minun havaintojani. Mutta yleisesti Trap radalla ammutaan nähtävästi syystä 1/2 ja 3/4 supistajilla. Vastaavasti Skeetissä käytetään suoraa tai parannettua sylinteriä koska Skeetissä on etu leveästä haulipilvestä. Ja etäisyyden ei-pitäisi olla läheskään niin pitkä. Jos kiekko pääsee liian kauaksi, katsotaan se oikeassa Skeetissä joillain paikoilla hylätyksi. Metsästäjäliiton säännöissä tulkinta on vapaampi.
Skeet radallakin tapaa silloin tällöin kavereita, joilla on selkeästi piipussa 3 tai 4 loviset supistajat (5 yleensä maksimi) ja nämä kaverit harjoittelevat näillä ennakkoja. Tai sitten eivät ole jaksaneet Trapin jälkeen vaihtaa supistajia suoremmiksi, kuka tietää.Suppeammalla supistajalla tulee kyllä harvinaisen selväksi onko ennakko oikea vai ei. Siinä vaiheessa kun aletaan oikeasti hakemaan ennakkoa, en ainakaan minä ole tyytyväinen yhden-kahden sirpaleen rikkoutumiseen vaan se kertoo jonkin olevan jälleen ennakossa tai tähtäyksessä pielessä.
Lyijy vai teräs?
Joillakin radoilla ja kilpailuissa (etenkin metsästäjäliiton) on parin viimeisen vuoden aikana kiellety lyijyhaulien käyttö ja vaadittu kilpailijoilta teräshaulien käyttöä. Minulla lähtee viimeinen 250 kpl laatikko lyijyhauleja ja meinasin sijoittaa seuraavan 500 kpl sarjan teräsammuksiin.
Enemmän ampuneet ovat kertoneet, että he eivät ole huomanneet mitän eroa tuloksissa panosten välillä. Eli sikäli levollisin mielin teräksen kimppuun. Etenkin kun piipussa on erikseen maininta sen soveltuvuudesta teräkselle.
Tuossa keskustelin "puuihmisten" kanssa teräshaulien käytöstä metsästyksessä ja ampumaradalla. Itsellä huoli toki, että tuleeko teräksestä ongelma esim sahoilla, kun se on tunnetusti kohtuullisen kova metalli.
Metsästyskäytössä toki terästä saattaa päätyä puihin, mutta kuulema tässäkin valtaosa laukauksista on ns oksa laukauksia, eli eivät kohdistu puunrunkoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti